sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Helppo ja nätti syysmekko







Kesäisten kotelomekkojeni jälkeen ryhdyin innolla tekemään ensimmäistä hihallista mekkoani. 

Ostin keväällä Mekkotehdas aikuiselle - kirjan sen kannessa olleen Aino-mekon takia. 





Aino-mekossa on jotain ihanan herkkää ja naisellista. Laitoin aiemmin leikkaamani Burdan kaavaan perustuvan hihallisen mekon odottamaan, koska tämä ohje kiehtoi enemmän. Minulla kun ei ole koskaan  ollut Aino-mekon tapaista leveähelmaista mekkoa.

Kokeilin mallia kauan varastossani olleella Eurokankaasta hankitulla nätillä kukallisella kankaalla, josta olin suunnitellut alun alkaen housuja. Kangas oli ihanan pehmoisen tuntuista ja vaikutti hyvin laskeutuvalta. Vuorikankaaksi valitsin ylellisen tuntuista viskoosivuorikangasta.

Kirjan mekko on lyhyehkö ja kun olen pitkä nainen ja tykkään vähän pidempihelmaisista mekoista, niin halusin pidentää kaavaa. Tein niin, että  noin 15 cm ennen kaavan helmaa leikkasin etu- ja takakappaleen kaavan poikki kaarevasti ja laitoin siihen väliin pidennystä noin 13 cm. Ei varmaan mennyt ihan oikeaoppisesti tämä pidentäminen, mutta onnistui kuitenkin niin, että malli pysyi mielestäni hyvänä. Jätin myös ne taskut pois, kun kangasta oli vähän niukasti. Muilta osin pitäydyin kiltisti kaavassa.

Hihojen istutus oli hiukan vaikeaa ensikertalaiselle, pari ratkomiskeikkaa tuli, mutta lopulta onnistui. Mekkotehdas aikuisille -kirjassa on kyllä selkeät kaavat ja helppotajuiset ompeluohjeet. Tämä ohje olikin suunnattu aloittelijoille :)










Tämä mekossa on kyllä sellainen ihana hulmuhelma, että mekon valmistuttua tuli hirveä houkutus laittaa lämmin kaulaliina kaulaan, iloiset punaiset kumpparit jalkaan ja lähteä ulos kauniiseen ruskaan napsimaan kuvia.










Lopuksi täytyy vielä todeta, että tämä mekko on ennen kaikkea aivan ihanan tuntuinen päällä. Kangas on pehmeätä ja mekossa on ihanan ilmavaa olla. 

En ollut etukäteen ollenkaan varma sopisiko tällainen leveähelmainen mekko minulle, ja olikin mukava yllätys, että tästähän tuli heti ihan lempparimekko. Seuraava kangas toista tällaista mekkoa varten onkin jo hankittu! Siinä on ihania valkoisia palloja vähän niin kuin kirjan alkuperäismallissakin, mutta harmaalla pohjalla. Sormet jo vähän syyhyävät päästä tuon kankaan pariin :)

Nyt ei kuitenkaan ehdi, kun tänään vietellään isänpäivää appivanhempien kanssa. Tämä uusi mekko sopiikin mainiosti asuksi meidän isänpäivälounalle. Tuota lounasta ja kakkukahveja pitääkin tässä ryhtyä nyt seuraavaksi valmistelemaan...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti